sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Wappuetkoilua

Pari kuukautta sitten näin ekan kerran wappuetkojen mainoksen. Samantien tartuin lauseeseen "Paras vappuasu palkitaan!". Oltiin äidin kanssa käyty joululomalla Disney Worldistä, missä sitten ostin Minnin korvat. Epäilin vähän, että tekeekö sillä pannalla myöhemmin kotona enään mitään, mutta kyllähän tommonen klassinen tuliainen piti itselle hankkia. Ja nythän Minni-panta tuli käyttöön, kun aloin suunnittelemaan asua sen ympärille.


Porin kisojen jälkeen oon innostunut laittamaan kynsiäni kaikella mahollisella tavalla. Joten googletin samantien, et mimmoset kynnet voisin laittaa. Kuvia löytyi vaikka mitä ja sain sit hyvin inspiraatiota. Sitten sain jo vähän villimmän päähänpiston alkaa ompelemaan sopivaa mekkoa. En oo sitten koulun käsityötuntien jälkeen ommellut oikeastaan mitään, mutta jos löytyis hyvät ohjeet niin varmasti onnistuis. Mutta ohjeita löytyi jostain syystä vaan 3-7 vuotiaiden lasten mekkoihin... Hyvän ohjeen löytäminen on muutenkin yllättävän hankalaa, koulussa kun sai kaikki kaavat valmiina niin homma sujui huomattavasti helpommin. Muistin sit onneksi omistavani yhden valkosen mekon jossa ois mustia pilkkuja, en oo sitä vaan pitkään aikaan käyttänyt. Se sit olikin varsin sopiva, joten itse "jouduin" tekemään vaan kynsien koristelun.


Pilkkujen tökkiminen kynsiin on tosi kivaa, oon useampaan otteeseen käyttänyt erilaisia pilkkukuvioita koristeluun. Mikki-päät oli myös eri kokosien pallukoitten laittamista. Minni on sen verta iso, et sitä joutui taiteilemaan vähän muuten, ja kyllä siinä meni tovin ennen kuin siitä sai suunnilleen pallon muotoisen, ja vielä tarpeeks ison pallon. Rusetin kanssa ongelmaks tuli, et punanen väri näkyy mustan päällä huonosti, mut siitäkin selvis laittamalla ensin valkosta pohjalle.. Vasemmassa kädessä meni rusetti vähän mönkään, kun se sai osakseen kaikennäköstä testailua. Pelipaikalla esittelin kaikille sit aina sitä onnistunempaa oikeaa kättä (:



Asu sitten täydentyi, kun sain siskolta lainaan sopivan laukun ja alushameen, joka teki mekosta muhkeamman. Kokonaisuudesta tuli tosi ihana. Erityisesti tykkäsin kyllä tosta alushameen vaikutuksesta - seuraavana päivänä oli outoa pitää samaa mekkoa ilman sitä. Tästä alusta ainakin tuli hyvin tommonen asupainotteinen, mut sitä vaan oli niin ihana suunnitella. Vielä ihanampaa oli kun ihmiset tykkäs siitä. Ihan näki miten se piristi muitten päivää ja levitti iloa. Erityisen ihanaa oli illalla kun kävelin metrolta siskon asuntoa kohti, niin pari ohikulkijaa katsahti muhun ja alkoi samantien hymyilemään iloisesti. Siitä tuli tosi upea fiilis. Pelipaikallakin sain tosi paljon positiivista palautetta ja ihmiset tykkäs kovasti kun olin panostanut.


Pari kertaa mua erehdyttiin sanomaan Mikki-hiireksi. Nopeasti kyllä tuli korjaus, kun on tuo rusetti kumminkin aika iso ja näkyvä. Mekonkin luulis paljastavan, että kyseessä on tyttö eikä poika, mutta ehkä se ei sit tarpeeksi muhkea ollut (: Pari kertaa sain myös kommenttia pupukorvista ja puputytöstä, tiedä sitten mitä niiden ihmisten päässä pyöri... Kati kyseli kovasti miksen pistänyt Aleksia pukeutumaan Mikki-hiireksi. Se onkin hyvä kysymys, ei käynyt edes mielessä et olisin ehdottanut semmosta. Kaapo pisti sitten paremmaksi, kun kysyi "Mikset pelaa Mika Salomaan kanssa?".



Mietiskelin sitäkin, et oonkohan ainut joka pukeutuu. En kuitenkaan säikähtänyt sitä, kun ei siitä nyt varsinaisesti haittaakaan olisi. Ihanasti Kirsikin pisti tommosen pirun peruukin. Aurinkolasit viimeistelivät sit hyvin vappulookin. Kaikki muut sai sit hävetä sitä, etteivät näyttäneen yhtä upeilta kuin me (: Iloisen mielen lisäksi saatiin myös bluetooth-kaiuttimet palkinnoksi asuistamme. Oli tosi osuva palkinto mulle, oon meinaan miettiny et pitäiskö jotain tommosta hankkia. Kierrosvoittajapalkinnotkin oli mun mielestä kivan käytännöllisiä, oli ainakin sammutuspeitteitä tarjolla.



Oli Taru Reinikainenkin panostanut vappulookkiin - ei tosin omaansa vaan areenan. Ilmapalloja ja serpentiiniä oli laitettu roikkumaan katosta. Ja niitä oli paljon. Siis tosi paljon, oli varmasti kova homma koristelussa. Upeelta näytti, ja loi heti iloisen tunnelman.



Pöytiä oli myöskin laitettu paljon. Sekä bridgen että shakin puoli oli täynnä. Pelaajia oli hurja määrä - 84 paria. Helsinkiläisillä on ollut vähän huono kisamaine, kun ei ne hirveästi Helsingin ulkopuolella kisoissa käy ja eivät oikein omiinkaan kisoihin aina vaivaudu tulemaan. Nyt tää maine käännettiin ihan päälaelleen ja pistettiin kunnon kisat pystyyn. Työtä oli varmasti tän eteen tehty. Mainostettu ja innostettu porukkaa tulemaan. Varmasti sekin auttoi, että lauantain kisan jälkeen tarjoiltiin ilmasia nakkeja ja muuta pientä syötävää. Suklaamustikkapiirakka oli erityisen hyvää. Se oli muutenkin tosi kiva, et sai jäädä viettämään iltaa ja jutustelemaan muitten kanssa. Usein pelaajilla tuntuu olevan niin kova kiire pois pelipaikalta et tuskin kerkeää hyvästelemäänkään ketään. Nyt pääs vähän käymään mielenkiintoisimpia jakoja läpi. Ja tietenkin jutella vähän muutakin. Senkin oon huomannut et näitä samoja naamoja näkee kaikissa kisoissa, mutta ei niistä hirveästi tiedä. Harvemmin pelipöydässä elämästä kerkeää kyselemään ja juttelemaan. Tämmösiä iltatapahtumia tarttis olla enemmänkin et pääsis tutustumaan porukkaan paremmin.

shakkipuoli
shakkipuoli
bridgepuoli
bridgepuoli
 Kisoissa oli tosi mukava tunnelma, ja kaikki vaikutti olevan ilosia siitä, että porukkaa oli niin paljon. Olin vähän yllättynyt kun kisa rullas niin hyvin, eikä ollut mitään tungosta missään tai kasapäin ihmisiä hillumassa tiellä. Ruuan ottaminen ja siihen jonottaminen sujui myös ongelmitta. Fiksusti oli hoidettu pelimaksujen kerääminen - se nimittäin tapahtui ala-aulassa heti kun tuli sisään rakennukseen. Se olikin siihen paras paikka, yläkerrassa siitä ois tullut kaaosmaista.

Mun ja Aleksin peli ei oikein kulkenut toivotulla tavalla, ja partnerini sitä kommentoikin sunnuntaina todeten, ettei tainnu jäädä viikonlopusta paljoa kerrottavaa. Oli viikonloppuna silti mukava pelata, ja varsinkin jutustelu ihmisten kanssa oli tosi ihanaa. Ja koska mulla tätä juttua tuntuu vaan syntyvän, niin kyllä mä kuitenkin parista jaostakin kerron.


       N        E (Aleksi)       S        W (minä)
1DX1H
2C3Cpass3H
passpasspass

Tämä jako tuli heti ekassa pöydässä vastaan. Innoissani olin kisamuodosta - imppikisassa voi vaan keskittyä omiin kotipeleihin ja vastustajien pieteihin eikä miettiä niitä ylitikkejä niin paljon. Ja lisäksi voi vähän innokkaammin tarjota täyspelejä - sitä mä tuuppaan ehkä turhan herkästi parikisassakin tekemään. Nyt kuitenkin oli suht helppo hillitä itteni ja olla nostamatta Aleksin inviittiä ja tarjota vaan tuo 3H.

Pohjoselta tuli lähdöksi patajätkä. Sarjaan melko luonnollinen lähtö, mutta tällä kertaa helpotti minua padan käsittelyssä.Voitin sen pöytään ja pelasin ristiä rouvalle, joka meni sitten pohjoisen ässälle. Sieltä tuli lisää pataa.Sitten tulikin hassu tilanne. Pelasin pienen ja etelä pelasi kasin - nyt pataysistä tuli blokkaava kortti. Kuppasin siis ristin pöytään ja poistin kaksi kierrosta valttia. Pelasin sen pataysin sieltä, ja kun etelä ei peittänyt sitä, niin olinkin jumissa pöydässä enkä päässyt kuppaamaan kolmatta ristiäni, kun etelä pääsi hertalla kiinni ja poisti pöydän valtin. Jos olisin pelannut ysin siinä aikaisemmassa tikissä, niin etelä voisi taas laistolla pitää pelin yhdeksässä tikissä, kun olisin väärässä kädessä. Tässä siis nähtiin tarkkaa tarjoamista ja tarkkaa puolustusta (:


       N       E (Aleksi)       S       W (minä) 
1S2H2S
3HXpass3S
passpasspass

Tämä tuli sitten heti toisella kierroksella. Tarjoussarjassa Aleksin kahdennus on inviitti neljään pataan ja 3S häneltä olisi ollut vain kilpaileva. Ennen lähtökortin tuloa Aleksi kysy et olihan tää imppikisa - siltä meni jo usko kun en millään nosta sen inviittejä. Naurahdin ja totesin et onhan tää, mut nyt on nii minimit et ei kyllä millään nosta. Nolotti vähän jo 2S tarjoaminen. Mietin sen tilalle myös 3S tarjousta kun se ois ollut estotyyppinen korotus, mut ei sit noissa vyöhykkeissä innostanut noin tasaisella kädellä. Itse ainakin nostaisin sen tosi herkästi odottaen jakokättä, varsinkin nyt kun sillä oli noita ässiä. Nyt oltiin taas siinä optimisitoumuksessa. Pakko sanoa etten sen tarkemmin seurannut partnerini pelinvientiä, kun lepääjänä pyrin säästämään energiaa ja olla mietiskelemättä ja seuraamatta jakoa sen kummemmin. Jossain kohtaa se pelas ristiä rouvalle ja myöhemmin sitten maskasi ristijätkän, ja sillä sai sitten 9 tikkiä.

Jos ette ole käyneet lukemassa liiton sivuilta Tarun juttua viikonlopusta, niin käykääs ihmeessä tekemässä se. Sieltä saa sitten järjestäjän näkökantaa. Lopussa on myös Tarun sähköposti, mihin voi lähettää palautetta järjestelyistä ja viikonlopusta muutenkin. Puhun varmaan kaikkien puolesta, kun sanon että oli tosi kiva tapahtuma. Erittäin suuret kiitokset kaikille, jotka olivat mukana järjestämässä ja toteuttamassa tätä! Jos ens vuonna tulee vastaavanlainen, niin toivoisin vain enemmän pukeutujia. Kyllähän kuka vaan saa vaikka jonkun hassun päähineen heitettyä päähänsä (;


-----




Hassusti kävi sillai, et pistän nuo Minni-korvat myös ens keskiviikkona Tampereen tukikisaan... Katillekin lainaan pientä söppänää hattua, höpsötellään siis porukalla. Tulkaahan mahollisimman moni sinne kans pelailemaan ja jos yhtään tekee mieli nii liittykää meiän hassutteluun pistämällä jotain kivaa päähän (:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Neljä hölmöä eli kadonneen padan arvoitus

Pari viikkoo sitten tekstissäni kirjotin, ettei Kippari osais jaoista kirjottaa, vaikka nättejä tarinoita kertookin. Sain siihen Kipparilta ...