Näytetään tekstit, joissa on tunniste kynnet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kynnet. Näytä kaikki tekstit

torstai 14. kesäkuuta 2018

Kummallisuuksia Oostendessa

Kahvin “ystävänä” (en siis juo kahvia) pääsin aamusta todistamaan ihan järkyttävää näkymää. Kati on oikeastikin kahvin hyvä ystävä, mut senkin mielestä meni jo oudoks. Oli siis matsi Kreikkaa vastaan alkamassa ja istuttiin pöydässä. Skriinikaverinani oli varsin mukava nainen jonka kanssa tuli sit myös vähän rupateltua. Tullessa pöytään sillä oli mukana kaksi lasia vettä, mikä nyt toistaseks on vielä ihan normaalia - kävinhän itekin täyttämässä vesipullon ennen matsin alkua. No mutta sitten repusta tuli esiin purkki pikakahvia, ja hyvin nopeasti sitä ladottiin pari lusikallista siihen vesilasiin. Kommentoin sitä järkyttyneenä, niin nainen vaan nauro ja selitti et Kreikassa juodaan aina kylmää kahvia ja pistetään jäätäkin joukkoon, kun muuten on nii kuumaa. No jäälatten mä vielä ymmärrän, mut pikakahvi kylmään veteen kuulostaa ihan hirveeltä. Eiks monet halveksu pikakahvia muutenkin? Mut ainakin löytyi isompi kahvifani kuin Kati.


Mahtu tähän päivään muutakin kummallista - päästiin nimittäin seuraamaan avoimen joukkueen laskentaa. Kun tultiin toisen matsin jälkeen alas taidettiin Katin kans molemmat jähmettyy hetkeks rappusille, kun oli outoa nähdä Pekka ja Clas Jarmon seurassa. Jarmohan istu samoilla nurkilla kuin mihin me naiset ja sennut yleensä kokoonnutaan, mutta avoin on tähän asti kerääntynyt johonkin muualle ja hyvin nopeasti haihtunut pois ihan kuin ei ois koko joukkuetta olemassakaan. Haihtuhan ne tostakin melko reippaasti, mut sitä ennen vähän jutustelivat ja tosiaan laskivat meidän muiden seuratessa vierestä. Ja koska tässä ei ollut vielä tarpeeksi kummallisuuksia, niin kerron vielä senkin että Pekka oli tuonut Huldalle puisia henkareita muovipussissa.


Eilen oli mukavan aurinkoinen päivä, toinen kerta tais jo olla kun aurinkoa näkyi tällä matkalla. Käytiin tosiaan koko suomipoppoo illastamassa italialaisessa ravintolassa. Kummia sielläkin tapahtui - minä meinaan jaksoin syödä oman annokseni ihan kokonaan viimeiseen tagliatelleen asti. Semmosta harvemmin näkee. Ilta oli tosi mukava, mutta pakko sanoa ettei se ollut ihan semmosta yhteishengen rakentelua kuin mitä odoteltiin. Istuttiin vierekkäisissä pöydissä, mutta kuitenkin jokaisella joukkueella oli oma pöytä. Eipä se ketään yllättyny kun sitten avoin joukkue jutusteli keskenään, naiset keskenään ja sennut keskenään. No ei se ehkä ihan näinkään ollut, kyllä sennujen pöydästä heiteltiin kommentteja meidän pöytään ja meiltä sitten takaisin, vaikka oltavat ei siihen olleet ideaaliset. Pekka myös vaihto vähän juttua (toisen) Marian kanssa. Hulda kävi vähän joka pöydästä kysymässä miten ruoka maistui. Sitten paikalle saapuivat Kauko ja Heike hieman myöhästyen - avoimella oli eilen viiminen huili ja Kauko oli pelannut vain aamumatsin ja sen jälkeen tämä parivaljakko oli lähtenyt kiertelemään Bryggeä eivätkä ajoissa kerenneet takaisin. Ja haihtuhan se avoin joukkue sieltä ravintolastakin hyvin nopeasti. Heti sen jälkeen Lasse innostu esittämään arvotuksiaan, joita sitten pohdittiin jälkiruuan/juoman äärellä. Minäkin esitin lukijoille tutun antiikkikauppias -arvoituksen. Illallinen oli ideana siis tosi hyvä, mutta jos ois tarkotus seurustella joukkueiden ulkopuolella niin ehkä pitäis myös sekottaa vähän istumajärjestystä.

Meillä Katin kanssa toteutui myös shoppailureissu ennen tuota illallista. Kati oli sitä koko viikon odotellut ja unelmoinut siitä kun pääsee johonkin kivaan kauppaan. No ensimmäinen kauppa johon astuttiin sisään oli sitten miesten vaatekauppa, eli hyvin alkoi. Sieltä tosin Maralle löytyi pieni tuliainen. Seuraava kauppa johon astuttiin sisään olikin jo naisten kauppa, mutta se oli suunnattu XXL+ kokosille naisille, eli ei sekään ollut ihan täysosuma. Vastapäätä näytti olevan odottaville äideille suunnattu vaatekauppa ja ehdotinkin sitä sitten seuraavaksi, mut Kati vaan pudisteli päätään nauraen.


Yhdestä kaupasta löytyi mulle ihan supersöötti laukku. Kati totes et toi on hyvä laukku bridgekisoihin - sit kun partneri alkaa kiukuttelemaan nii sen voi hiljentää pamauttamalla pikku piru pöydälle. Kaikki kaupat meni täällä jo kuudelta kiinni, ja vaikka useammassa liikkeessä käväistiin niin himoshoppaaja Kati ei itselleen mitään löytänyt.


Onneks Katilla itsellään on jo olemassa söötti laukku. Meillä oli jo aikoja sitten puhetta siitä et Katin täytyy teetättää itselleen keltaset kynnet mustilla pilkuilla et ois laukkuun sopivat. Ja hän oli sitten luvannut et teetättäis ne ennen tätä matkaa - naisten kisahan on ihan täydellinen kynsisöpöyksiä varten kun naiset semmosia asioita arvostaa. No tuosta kuvastahan näkee kuinka kaunis keltainen sävy sieltä tuli ja kuinka nättejä pilkkujakin siinä on... Murr.


Sain palautetta et tänne pitäis jaoistakin pistää jotain juttua. Tuossa jaossa oli hauska puolustus, kun vastustaja pelas 3S westin korteilla. Kati lähti herttakutosella, pöydästä kuningas ja otin ässällä tikin. Pelinviejä oli pelannut kympin, mikä oli häneltä hyvä veto sillä jos Katilla ois ollut 96 hän lähtis kutosella ja T6 ois tullut lähdöks kymppi. Minä otin ristiässän eka pois kattoakseni mitä siihen tapahtuu - Katilta tuli kakkonen. Sitten jäin jumiin. Kati kumminkin lähti pöydän maata eikä mun tarjoamaa ruutua, joten luulis sillä olevan singelihertta. Mut toisaalta se pelas nyt kakkosen, joka ois lavinthal ja pyytää ruutua. Pohdin hetken ja käänsin kumminkin herttaa ja Kati kuppas. Olin tullut herttakakkosella, joka on taas lavinthalia ja pyytää ristiä, ja silti partnerilta tuli melko nopeasti ruutujätkä. Raavin vähän päätä ja aloin pohtimaan et ollaankohan ruvettu pelaamaan käännettyä lavinthalia. No ei siinä mitään, rouva kuningas ja ässä meni. Sitten pelinviejä koitti kupata ristin pöytään pienellä padalla, jonka sitten kuppasin yli. Koitin antaa herttakuppia, mutta pelinviejä kuppas isolla ja Kati heitti ruudun. Pelinviejä ei luovuttanut vaan koitti edelleen kupata ristiä pöytään, tällä kertaa jätkällä, jonka kuppasin yli. Kati sai vielä ruutukupin ja pelinviejä otti loput - yks pieti. Matsin jälkeen naureskeltiin käännettyä lavinthalia, ja Kati selitti että hän kyllä ties et herttakakkonen pyytää sitä pienempää maata, ja hän katto pöytää ja totes että se pienempi maa ois tietenkin ruutu kun ei pienempää maata näkynyt - risti kun oli pöydästä loppu ja ajatuksistakin karkas. Hassuja ajatusvirheitähän täällä sattuu kun on paljon jakoja, ja toisinaan niille saa myös kunnolla nauraa (:

Tuloksia saatte itse ihailla tulossivuilta. Meillä ei nyt valitettavasti "ei päivää ilman voittoa"-tavoite täyttynyt kun eilen oli tuloksellisesti vähän synkkä päivä. Tänään ollaan kuitenkin saatu kisojen viides voitto, ja taistelua jatketaan innokkaasti. Tällä hetkellä jänskätään Katin kanssa kun tytöt pelaa Norjaa vastaan. Kahdentoista jaon jälkeen tilanne 17-13...

keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

Jalkapalloa vai bridgeä?

Eilen tuli harvinaisen selväksi, että jaan kämpän jalkapallofanien kanssa. Tai tietovisafanien. Tai kenties molempien. Lasse Utter siis tutkaili urheilulehteä ja arvuutteli muilta eri vuosien jalkapallon maailmanmestareita ja maalikuninkaita. Minä vaan istuskelin hymyillen kauniisti, ja teeskentelin kuuluvani joukkoon, kun korvissa on jalkapallokorvikset. Kuvassa näkyy myös tänään pikasesti laitetut kynnet - edellinen lakkaus vähän kulu skriinin luukkua availlessa.


Oltiin siis Katin kanssa kämpässä kahestaan parikisan ajan, sitten kavereiksi saatiin Lassen lisäksi myös Jarmo Laakso ja Klaus Harjunen. Kämppä on kyllä tosi kätsy, tulee vähän halvemmaks kuin hotelli ja erityisesti säästää siinä et Kati laittaa meille kahdelle ruokaa eikä käydä kalleissa ravintoloissa. Ja hyvää ruokaahan se laittaa, vaikka Jarmo valittaakin sipulin hajua silloin kun sattuu olemaan huonoon aikaan paikalla.


Tää kuva otettiin heti ekan ottelun jälkeen - muut tytöt pelas Islantia vastaan ja voitokkaastihan kisa alkoi. Maanantaina he saivat myös Tanskasta voiton raamassa. Naisilla oli neljän matsin päivä ja molemmilla pareilla se oli kolmas matsi. Väsyhän siinä jo oli, niin eipä sillä hetkellä jaksettu riemukkaasti pomppia, vaikka voitto kyllä oli positiivinen yllätys. Vakavia ilmeitä oli laskentaan keskittyessä.


Eilen minä ja Kati päästiin myös avaamaan voittosaldo - voitettiin molemmat matsit mitä pelattiin (Turkkia ja Hollantia vastaan). Elina ja Mirja olivat aamumatsin jälkeen kovin yllättyneitä, kun olivat lopettaneet ennen meitä. Selitin sit et mun turkkilainen skriinikaveri oli tosi ADHD eikä ollut hetkeäkään paikoillaan joten mun tietenkin piti tehä kaikki liioitellun hitaasti ja hyvin rauhallisin elkein.

Mulla on hyvä hollantilainen kaveri, jonka oon Hankoonkin sitten kesällä houkutellut, niin hänelle piti pistää pahoitteluviesti siitä et voitettiin hänen maansa joukkue. Samoin kuin kaks vuotta sitten, mun skriinikaverina oli Hollannin tyttöjen joukkueen valmentaja. Se on muuten hassua miten paljon tuttuja mulla näissäkin kisoissa on. Useammassa joukkueessa pelaa ex-tyttöjunnuja. Sekin on oikeastaan outoa et tunnen niitä tyttöjunnuja kun ei oo niin paljoa tullut tyttöjen sarjassa pelattua. Mut esimerkiks ranskalaisten tyttöjoukkueen kanssa tuli aikoinaan vietettyä aikaa kun yksi heistä fanitti Suomea formula- ja Räikkös-fanina, ja toinen oli sitten kaverin kaveri Amerikkalaisen ystävän kautta. Hassua miten tää sosialisoituminen tapahtuu. Kivaa oli Jennifer joka tapauksessa nähdä, vaikka heidän joukkueelle tulikin hävittyä.


Lasse huolestuneena kysy et enhän kirjottele täällä mitään heidän hölmöyksiä. Viattomasti totesin et en tietenkään. Ohjeeks sain sit kirjottaa tunnelitehtävästä jota Lasse arvuutteli pari iltaa sitten ja jonka hienosti ratkasin. Meillä on siis tunneli, jonka toiseen päähän neljän ukon pitää päästä. Kaks ukkoa mahtuu kerrallaan ja ilman lamppua ei uskalla kulkea - lamppuja on vaan yks kappale, joten joku joutuu kävelemään vähän edes takasin. On nopeampia ja hitaampia ukkoja: yks pääsee minuutissa, toinen kahdessa, kolmas neljässä ja neljäs viidessä. Parina mennessä otetaan tietenkin hitaamman vauhti. Mikä on nopein aika jolla ukot voi saada toiseen päähän tunnelia? (13 on väärä vastaus, vaikka bridgessä siihen asti usein lasketaankin)

Hulda kirjottelee nii hyvin kuulumisia liiton sivuille ja facebookiin, ettei mulla tässä hirveesti oo muuta kerrottavaa. Tänään oletettavasti päästään avointakin joukkuetta jututtamaan kun mennään koko suomipoppoo syömään - pelipaikalla niitä näkee vaan vilaukselta silloin tällöin. Me naiset ja sennut ollaan vähän enemmän kimpassa ja Huldakin käy meitä silloin tällöin tsemppaamassa. Ennen illallista käydään Katin kans myös vähän shoppailemassa kun tytöt taistelee vikaa matsia. Voi että toi mun partneri on tulevasta innoissaan. Fiilikset on täällä hyvät ja taistelu jatkuu. Lopuksi laitetaan vielä kuva kärsineestä lakkauksesta vasemmassa kädessä (oikean käden kynnet tosiaan näytti vielä hyviltä), ja toivotaan et kaikkien vastustajien tulokset näyttävät sitten samalta.


sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Wappuetkoilua

Pari kuukautta sitten näin ekan kerran wappuetkojen mainoksen. Samantien tartuin lauseeseen "Paras vappuasu palkitaan!". Oltiin äidin kanssa käyty joululomalla Disney Worldistä, missä sitten ostin Minnin korvat. Epäilin vähän, että tekeekö sillä pannalla myöhemmin kotona enään mitään, mutta kyllähän tommonen klassinen tuliainen piti itselle hankkia. Ja nythän Minni-panta tuli käyttöön, kun aloin suunnittelemaan asua sen ympärille.


Porin kisojen jälkeen oon innostunut laittamaan kynsiäni kaikella mahollisella tavalla. Joten googletin samantien, et mimmoset kynnet voisin laittaa. Kuvia löytyi vaikka mitä ja sain sit hyvin inspiraatiota. Sitten sain jo vähän villimmän päähänpiston alkaa ompelemaan sopivaa mekkoa. En oo sitten koulun käsityötuntien jälkeen ommellut oikeastaan mitään, mutta jos löytyis hyvät ohjeet niin varmasti onnistuis. Mutta ohjeita löytyi jostain syystä vaan 3-7 vuotiaiden lasten mekkoihin... Hyvän ohjeen löytäminen on muutenkin yllättävän hankalaa, koulussa kun sai kaikki kaavat valmiina niin homma sujui huomattavasti helpommin. Muistin sit onneksi omistavani yhden valkosen mekon jossa ois mustia pilkkuja, en oo sitä vaan pitkään aikaan käyttänyt. Se sit olikin varsin sopiva, joten itse "jouduin" tekemään vaan kynsien koristelun.


Pilkkujen tökkiminen kynsiin on tosi kivaa, oon useampaan otteeseen käyttänyt erilaisia pilkkukuvioita koristeluun. Mikki-päät oli myös eri kokosien pallukoitten laittamista. Minni on sen verta iso, et sitä joutui taiteilemaan vähän muuten, ja kyllä siinä meni tovin ennen kuin siitä sai suunnilleen pallon muotoisen, ja vielä tarpeeks ison pallon. Rusetin kanssa ongelmaks tuli, et punanen väri näkyy mustan päällä huonosti, mut siitäkin selvis laittamalla ensin valkosta pohjalle.. Vasemmassa kädessä meni rusetti vähän mönkään, kun se sai osakseen kaikennäköstä testailua. Pelipaikalla esittelin kaikille sit aina sitä onnistunempaa oikeaa kättä (:



Asu sitten täydentyi, kun sain siskolta lainaan sopivan laukun ja alushameen, joka teki mekosta muhkeamman. Kokonaisuudesta tuli tosi ihana. Erityisesti tykkäsin kyllä tosta alushameen vaikutuksesta - seuraavana päivänä oli outoa pitää samaa mekkoa ilman sitä. Tästä alusta ainakin tuli hyvin tommonen asupainotteinen, mut sitä vaan oli niin ihana suunnitella. Vielä ihanampaa oli kun ihmiset tykkäs siitä. Ihan näki miten se piristi muitten päivää ja levitti iloa. Erityisen ihanaa oli illalla kun kävelin metrolta siskon asuntoa kohti, niin pari ohikulkijaa katsahti muhun ja alkoi samantien hymyilemään iloisesti. Siitä tuli tosi upea fiilis. Pelipaikallakin sain tosi paljon positiivista palautetta ja ihmiset tykkäs kovasti kun olin panostanut.


Pari kertaa mua erehdyttiin sanomaan Mikki-hiireksi. Nopeasti kyllä tuli korjaus, kun on tuo rusetti kumminkin aika iso ja näkyvä. Mekonkin luulis paljastavan, että kyseessä on tyttö eikä poika, mutta ehkä se ei sit tarpeeksi muhkea ollut (: Pari kertaa sain myös kommenttia pupukorvista ja puputytöstä, tiedä sitten mitä niiden ihmisten päässä pyöri... Kati kyseli kovasti miksen pistänyt Aleksia pukeutumaan Mikki-hiireksi. Se onkin hyvä kysymys, ei käynyt edes mielessä et olisin ehdottanut semmosta. Kaapo pisti sitten paremmaksi, kun kysyi "Mikset pelaa Mika Salomaan kanssa?".



Mietiskelin sitäkin, et oonkohan ainut joka pukeutuu. En kuitenkaan säikähtänyt sitä, kun ei siitä nyt varsinaisesti haittaakaan olisi. Ihanasti Kirsikin pisti tommosen pirun peruukin. Aurinkolasit viimeistelivät sit hyvin vappulookin. Kaikki muut sai sit hävetä sitä, etteivät näyttäneen yhtä upeilta kuin me (: Iloisen mielen lisäksi saatiin myös bluetooth-kaiuttimet palkinnoksi asuistamme. Oli tosi osuva palkinto mulle, oon meinaan miettiny et pitäiskö jotain tommosta hankkia. Kierrosvoittajapalkinnotkin oli mun mielestä kivan käytännöllisiä, oli ainakin sammutuspeitteitä tarjolla.



Oli Taru Reinikainenkin panostanut vappulookkiin - ei tosin omaansa vaan areenan. Ilmapalloja ja serpentiiniä oli laitettu roikkumaan katosta. Ja niitä oli paljon. Siis tosi paljon, oli varmasti kova homma koristelussa. Upeelta näytti, ja loi heti iloisen tunnelman.



Pöytiä oli myöskin laitettu paljon. Sekä bridgen että shakin puoli oli täynnä. Pelaajia oli hurja määrä - 84 paria. Helsinkiläisillä on ollut vähän huono kisamaine, kun ei ne hirveästi Helsingin ulkopuolella kisoissa käy ja eivät oikein omiinkaan kisoihin aina vaivaudu tulemaan. Nyt tää maine käännettiin ihan päälaelleen ja pistettiin kunnon kisat pystyyn. Työtä oli varmasti tän eteen tehty. Mainostettu ja innostettu porukkaa tulemaan. Varmasti sekin auttoi, että lauantain kisan jälkeen tarjoiltiin ilmasia nakkeja ja muuta pientä syötävää. Suklaamustikkapiirakka oli erityisen hyvää. Se oli muutenkin tosi kiva, et sai jäädä viettämään iltaa ja jutustelemaan muitten kanssa. Usein pelaajilla tuntuu olevan niin kova kiire pois pelipaikalta et tuskin kerkeää hyvästelemäänkään ketään. Nyt pääs vähän käymään mielenkiintoisimpia jakoja läpi. Ja tietenkin jutella vähän muutakin. Senkin oon huomannut et näitä samoja naamoja näkee kaikissa kisoissa, mutta ei niistä hirveästi tiedä. Harvemmin pelipöydässä elämästä kerkeää kyselemään ja juttelemaan. Tämmösiä iltatapahtumia tarttis olla enemmänkin et pääsis tutustumaan porukkaan paremmin.

shakkipuoli
shakkipuoli
bridgepuoli
bridgepuoli
 Kisoissa oli tosi mukava tunnelma, ja kaikki vaikutti olevan ilosia siitä, että porukkaa oli niin paljon. Olin vähän yllättynyt kun kisa rullas niin hyvin, eikä ollut mitään tungosta missään tai kasapäin ihmisiä hillumassa tiellä. Ruuan ottaminen ja siihen jonottaminen sujui myös ongelmitta. Fiksusti oli hoidettu pelimaksujen kerääminen - se nimittäin tapahtui ala-aulassa heti kun tuli sisään rakennukseen. Se olikin siihen paras paikka, yläkerrassa siitä ois tullut kaaosmaista.

Mun ja Aleksin peli ei oikein kulkenut toivotulla tavalla, ja partnerini sitä kommentoikin sunnuntaina todeten, ettei tainnu jäädä viikonlopusta paljoa kerrottavaa. Oli viikonloppuna silti mukava pelata, ja varsinkin jutustelu ihmisten kanssa oli tosi ihanaa. Ja koska mulla tätä juttua tuntuu vaan syntyvän, niin kyllä mä kuitenkin parista jaostakin kerron.


       N        E (Aleksi)       S        W (minä)
1DX1H
2C3Cpass3H
passpasspass

Tämä jako tuli heti ekassa pöydässä vastaan. Innoissani olin kisamuodosta - imppikisassa voi vaan keskittyä omiin kotipeleihin ja vastustajien pieteihin eikä miettiä niitä ylitikkejä niin paljon. Ja lisäksi voi vähän innokkaammin tarjota täyspelejä - sitä mä tuuppaan ehkä turhan herkästi parikisassakin tekemään. Nyt kuitenkin oli suht helppo hillitä itteni ja olla nostamatta Aleksin inviittiä ja tarjota vaan tuo 3H.

Pohjoselta tuli lähdöksi patajätkä. Sarjaan melko luonnollinen lähtö, mutta tällä kertaa helpotti minua padan käsittelyssä.Voitin sen pöytään ja pelasin ristiä rouvalle, joka meni sitten pohjoisen ässälle. Sieltä tuli lisää pataa.Sitten tulikin hassu tilanne. Pelasin pienen ja etelä pelasi kasin - nyt pataysistä tuli blokkaava kortti. Kuppasin siis ristin pöytään ja poistin kaksi kierrosta valttia. Pelasin sen pataysin sieltä, ja kun etelä ei peittänyt sitä, niin olinkin jumissa pöydässä enkä päässyt kuppaamaan kolmatta ristiäni, kun etelä pääsi hertalla kiinni ja poisti pöydän valtin. Jos olisin pelannut ysin siinä aikaisemmassa tikissä, niin etelä voisi taas laistolla pitää pelin yhdeksässä tikissä, kun olisin väärässä kädessä. Tässä siis nähtiin tarkkaa tarjoamista ja tarkkaa puolustusta (:


       N       E (Aleksi)       S       W (minä) 
1S2H2S
3HXpass3S
passpasspass

Tämä tuli sitten heti toisella kierroksella. Tarjoussarjassa Aleksin kahdennus on inviitti neljään pataan ja 3S häneltä olisi ollut vain kilpaileva. Ennen lähtökortin tuloa Aleksi kysy et olihan tää imppikisa - siltä meni jo usko kun en millään nosta sen inviittejä. Naurahdin ja totesin et onhan tää, mut nyt on nii minimit et ei kyllä millään nosta. Nolotti vähän jo 2S tarjoaminen. Mietin sen tilalle myös 3S tarjousta kun se ois ollut estotyyppinen korotus, mut ei sit noissa vyöhykkeissä innostanut noin tasaisella kädellä. Itse ainakin nostaisin sen tosi herkästi odottaen jakokättä, varsinkin nyt kun sillä oli noita ässiä. Nyt oltiin taas siinä optimisitoumuksessa. Pakko sanoa etten sen tarkemmin seurannut partnerini pelinvientiä, kun lepääjänä pyrin säästämään energiaa ja olla mietiskelemättä ja seuraamatta jakoa sen kummemmin. Jossain kohtaa se pelas ristiä rouvalle ja myöhemmin sitten maskasi ristijätkän, ja sillä sai sitten 9 tikkiä.

Jos ette ole käyneet lukemassa liiton sivuilta Tarun juttua viikonlopusta, niin käykääs ihmeessä tekemässä se. Sieltä saa sitten järjestäjän näkökantaa. Lopussa on myös Tarun sähköposti, mihin voi lähettää palautetta järjestelyistä ja viikonlopusta muutenkin. Puhun varmaan kaikkien puolesta, kun sanon että oli tosi kiva tapahtuma. Erittäin suuret kiitokset kaikille, jotka olivat mukana järjestämässä ja toteuttamassa tätä! Jos ens vuonna tulee vastaavanlainen, niin toivoisin vain enemmän pukeutujia. Kyllähän kuka vaan saa vaikka jonkun hassun päähineen heitettyä päähänsä (;


-----




Hassusti kävi sillai, et pistän nuo Minni-korvat myös ens keskiviikkona Tampereen tukikisaan... Katillekin lainaan pientä söppänää hattua, höpsötellään siis porukalla. Tulkaahan mahollisimman moni sinne kans pelailemaan ja jos yhtään tekee mieli nii liittykää meiän hassutteluun pistämällä jotain kivaa päähän (:

Laskua ja nousua

Vaikea syksy on takana ja vaikuttaisi että kevät ei ole paljoa helpompi, vähän kuitenkin. Vaikea siis lähinnä henkisesti. Liian synkkää ei k...