Ei neljää päivää BAMia!

Etsi suomalaiset

Vähän laiskanpuoleista on ollut tää kirjottelu, mut halusin välillä pitää vähän taukoo. Sitä huomas ettei aikaa jää oikeastaan mihinkään muuhun jos keskittyy ainoastaan pelaamiseen ja blogiin.

Loppukirit ovat olleet aika isos roolis täällä näin. Pojat ottivat ison loppukirin päästääkseen parikisan finaaliin, ja sitten jatkoivat kirimistään sielläkin. Kovasti ne tsemppas ja tällä kerttaa se riitti neljänteen sijaan, mikä on tosi mahtava tulos vaikkakin aluksi hieman harmittava, kun he kävivät kolmannella sijalla tulosmuuntelujen keskellä. Ilonan kanssa pyörittiin kokoajan siinä samoilla paikkeilla ja jäätiin sijalle 9 kirimättä sen enempää. Nyt joukkiskisassa tuli taas kirittyy oikeen kunnolla. Kierroksen 5 jälkeen oltiin sijalla 15/17 kun 8 parasta pääsee jatkoon. Siinä kohtaa vissiin tajuttiin et kannattais alkaa pelaamaan vähän paremmin tai joutuu neljä päivää pelaamaan BAMia, niinpä kolmen kierroksen päästä oltiinkin jo sijalla 5.

Positiivista joukkuehenkee

Ensimmäisellä sijalla jatkoon päässyt sai valita vastustajansa pudotuspeleihin sijoilla 5-8 olevista joukkueista. Tokalla sijalla sit sai valita jäljellä olevista jne. Oskari käski näyttää pelottavalta ettei USA valitsis meitä heti ekana, ja näytin sit ilmeisesti niin pelottavalta ettei kukaan halunnut meitä valita. Niinpä saadaan vastaan neljännellä sijalla ollut Kiina. Vedetään tänään koko päivä heitä vastaan 4×14 jakoa. Hävinnyt joutuu sitten pelaamaan kolme päivää BAMia kun taas voittaja jatkaa semifinaaleihin pelaamaan joko USAa tai Nortonia vastaan.

Kävin eilen istuskelemassa vähän aikaa hotellin terassilla Etelä-Amerikkalaisten junnujen seurassa. Piti sitä ny vähän sosialisoidakin. Ilona oli selvästi tehnyt vaikutuksen Brasilialaiseen skriinikaveriinsa, kun heti kun tulin paikalle tämä kysyi missä mun partneri. Ilona oli mennyt aikasin nukkumaan, kun sillä on ollu vähän nuhaa. Helposti täällä voi flunssan saada kun vaihtaa ulkoota kuumasta viileeseen pelisaliin ja takaisin. Tänään sillä on onneksi jo parempi olo.

Ulkona on kyllä jo huomattavasti viileämpää kuin mitä ekoina päivinä oli. Iltasin meinaa jotkut jo palella. Mun mielestä lämpötilat on oikeen sopivia, mulle kun ei ihan niin helposti tuu kylmä. Vaikka kyllä mullakin on käynyt mielessä et alkais kantaa hupparia (tai siis collegea kun ei siinä edelleenkään oo huppua) mukana ihan vaan varmuuden vuoks. Se vaan jotenkin tuuppaa aina unohtumaan.

Näihin pudotuspeleihin joutuu tekemään jo line upin, eli laittaa istumapaikat koneelle valmiiks, kun taas tähän asti on selvinnyt ilman semmosia. Me päästään toisessa ja neljännessä setissä valitsemaan kumpaa paria vastaan väännetään me Ilonan kanssa ja kumpaa sit Oskari ja Hermanni. Viimeisessä voi olla hyvä taktikoinnin paikka, vaikka tuskin sillä oikeesti on väliä.

Olen antiikkikauppias

Myyn kaikkea vanhaa mutten mitään uutta. Myyn lautapelejä mutten kortteja. Myyn kultaa mutten hopeaa. Mitä minä myyn?

Mm. tämmöisiä arvuutuksia ollaan keskenämme käyty kävelymatkoillamme. Muutenkin meillä on ollut tosi kivaa ja sopivasti on lennellyt vitsejä ja sarkasmia.

Pelipaikalle on sopiva 10-15 minuutin kävely. Tänään tosin tuli vaan 10 000 askelta kun ei käyty siellä kauempana "super"marketissa. Matkalla pelipaikalle ylitetään yksi joki, joka näyttää aina tosi nätiltä. Tänäänkin aamulla siinä oli hieno peilipinta.

Iltanäkymä

Ilona oli aamulla käynyt lenkillä puistossa. Siellä jollain terassilla oli flyygeli, jota joku mies oli soittelemassa jo puoli kaheksan aikoihin. Vähänkö ihanaa.

Ilonan iskä ja sisko tuli tänään iltapäivästä Lyoniin, ne on kolmisen päivää tsemppaamassa meitä täällä. Ilona sitten yöpyykin kolme yötä heidän kämpällä, eli saan meidän sängyn kokonaan itselleni.

Kaveeraan yhden TD:n kanssa. Tutustuttiin pari vuotta sitten, kun hän ylpeänä sanoi meille "huomenta" ja seuraavana päivänä oli sen sanan printannut paperille ja teipannut seinälle. Nyt se papru onkin mun seinällä kaikkien muitten muistoja sisältävien jutskujen keskellä. Selvisi, että tällä TD:llä ja siskollani on sama harrastus - kolikoiden keräily. Mun kautta ne on vaihtanutkin pari erikoista kakseurosta. Oli muuten jänskää tänään, kun istuin pöytään ja tämä TD sanomatta sanaakaan pistää eteeni neljä euroa ja jatkaa matkaansa. Sisko oli kyllä innoissaan, kun lähetin sille kuvat niistä kakseurosista.

Pari vuotta sitten Opatijassa

No kaipa sitä peleistäkin pitää vähän kirjotella. Aateltiin Ilonan kanssa, että päivän toinen sessio olis mennyt ihan surkeesti. No oli siinä toki kolme nollaa, mut saatiin me kaiken kaikkiaan siitä 52% eli oli siinä aika monta hyvääkin tulosta sitten. Oltiin kyllä molemmat yllättyneitä et oli edes yli meedelin. Vikassa sessiossa ei sit taas tuntunut olevan mitään hirveen erikoista, mut se sit olikin se surkee setti. Saatiin joku 36% ja tiputtiin pari sijaa alaspäin. Sijalle 10 päädyttiin ja sillä sitten päästiin finaaliin. Finaalissa saa carry-overia lineaarisesti sijan perusteella niin että ensimmäinen pari saa 30 pinnaa ja viiminen eli neljästoista saa 0. Alotellaan siis vähän alle meedelin, mutta ei tuo vielä mitään ratkaise.

Bridgehabaa!

Oli tosi ihanaa kattoo Ilonaa kun se oli ihan hirveen innoissaan siitä et päästiin finaaliin. Olenhan minäkin siitä tietenkin innoissani, mutta Ilona ihan loisti ja taisi vähän pomppiakin. Molemmat todettiin, että tähän ollaan jo todella tyytyväisiä eikä sillä niin väliä miten huomenna menee, vaikka tottakai voittoon pyritään.

Pojilla kesti aika pitkään tulla omista peleistään ja selvis sitten, että oli joku tuomiotilanne kesken viimeiseltä kierrokselta. He olivat sijalla 17 joten tuo oli aika merkitsevä. Vastustaja oli selittänyt tarjouksen väärin, ja tähän selitykseen pohjauten Oskari oli tarjonnut 5 ruutua johon tuli donkki ja yksi pieti ja 0,15%. Pitkään TD-porukka funtsi ja haastatteli pelaajia, ja lopulta tuomioksi tuli 3D+1. Tulokset ei ihan heti päivittynyt ja siinä todettiin, että tuo antaisi varmaan suunnilleen 60% mutta se ei jatkopaikkaan vielä riitä. Niimpä lähdettiin harmistuneiden poikien kanssa kohti kämppää odottelematta enempää.

Oskari on pistänyt Hermannin vastuuseen systeemilapuista. Jatkuvasti kuuluu juttua siitä, että niitä ei sitten saa hukata. "Vastaat niistä hengelläsi" oli Oskari todennut ojentaessaan niitä partnerilleen. Pari varakappaletta kyllä on mukana, mutta on täällä pelipäiviä vielä vaikka kuinka jäljellä. No Hermanni oli sitten unohtanut ne pelipöytään, ja lähti niitä hakemaan. Minä ja Oskari käveltiin pikkuhiljaa eteenpäin ja siinä samalla se pohti, että oisko sen 5D voinut saada kotiin kuitenkin. Se olisi kuitenkin ollut toppi ja se kyllä riittäisi. Mutta sillä toisellakin linjalla pääsi vaan kymmeneen tikkiin. Sillan yli päästessämme Oskari ihmetteli et miten se Hermanni ei ole vieläkään saanut meitä kiinni. "Se ettii niitä systeemilappuja ihan hädissään eikä uskalla tulla kun ei niitä löydy" totesin samantien. No hetken päästä se kyllä tuli ja heilutti kädessään paperia. Aattelin, että systeemilaput löyty, mutta kyseessä olikin poikien lopputulokset. Kolmastoista sija! Se 3D+1 antoikin yli 80% kun suurin osa oli saanut vaan 9 tikkiä tai pelannut ristipeliä toiseen suuntaan. Finaalipaikka siis pojillekin ja voi sitä riemun määrää. Siinä kohtaa ei haitannut enään sekään, että systeemilappuja ei tosiaankaan löytynyt.

-----

Tuloksia löytyy täältä.

Bulletiineja ilmestyy tänne, mutta jos oikeesti kiinnostaa lueskella, niin täältä löytyy huomattavasti parempilaatuista luettavaa Bermuda Bowlista yms.

Qu'est-ce? 2

Chiens en fraises

Meillä Ilonan kanssa kisat alko aivan mahtavasti, kun heti ekassa tarjoussarjassa pääsin kutsumaan kilpailunjohtajan. Ilona avas 2C vahvan, tein 2D odottavan ja Ilona näytti 25-28 tasasen hyppäämällä kolmeen sangiin. Kattelin kuuden kortin pataa ja päätin tehä siirron siihen tarjoamalla 4H. Alertoin sen ja skriinitoverini kysyi mitä se on samalla kun pisti kelkan menemään toiselle puolelle skriiniä. Ja tässä kohtaa huomasin, että kelkalla komeileekin viiden hertan tarjous. TD tuli ihmettelemään tilannetta ja hetken päästä antoi tietenkin korjata neljään herttaan kun oli ihan selkeetä että 5H oli vahinko. No kun jatkot ei tämän pidemmälle meillä olleet selkeesti sovittuna niin eksyttiin kuuteen pataan vaikka valtissa puuttu ässä, kuningas, jätkä ja pari hakkua. No onneksi vastustajatkin vähän hölmöili niin tuli vaan yksi pieti. No saatiinpahan kaikki jännitys sillä jaolla pois.

Me ei Ilonan kanssa tommosista olla moksiskaan. Molempien mielestä on tosi mukava pelata. Vedettiin myös tasaisen hyvin, kun kaikki kolme 14 jaon sessiota olivat reippaasti yli meedelin. Ollaan ensimmäisen päivän päätteeksi sijalla 8 prosentilla 56,74. Huomenna on kolme sessiota lisää jonka jälkeen 14 parasta pääsevät perjantaina pelattavaan finaaliin. Pojat ovat sijalla 20 tuloksella 50,47% ja heiänkin sarjassa 14 parasta pääsee finaaliin, eli vähän tarttis huomenna tsempata.

Kiinalaisia pelaajia on myös meidän sarjassa todella paljon (niinkun on oikeastaan kaikissa sarjoissa). Suunnilleen päivän puolvälissä kohdattiin sitten yksi näistä kiinalaispareista. Se mun skriinmeitti oli tosi sulonen nuorehko tyttö. No ekassa jaossa heitä vastaan avasin yhdellä ruudulla ja skriinitoverini tarjos yhden hertan. Sen partneri hyppäs neljään ristiin ja sitten mun skriinikaveri jäi miettimään. Katselin korttejani. Mulla oli tasanen käsi, pataässä ja AQJ hertassa. Totesin, että nythän tulee cuetarjous ja ässäkysely ja sitten ne jää viiteen herttaan ja siihen tulee varmasti pieti. Eli mun sitten kuuluu donkata. Vähänkö oli ikävää kun ne sitten oikeestikkin cuetarjoili ja ässäkyselyn jälkeen pääty sinne viiden tasolle kun aattelin et nyt sitä tyttöö alkais harmittaa kun donkkasin. Mut ihan hyvin se sen tais kestää.

Kolmannen session alkuvaiheessa meillä tuli vähän onneton kierros kun ensin pelattiin kolme sangia kun piti olla neljässä hertassa ja sitten vedettiin seuraavassa neljää herttaa pietiin kun kolme sangia ois ollut kotona. Seuraavalla kierroksella ekassa jaossa taas eksyttiin kolmeen sangiin kun tarjoussarja meni vähän mönkään ja siihen tuli jopa kolme pietiä. Mutta eihän me tästäkään oltu moksiskaan kun seuraavassa jaossa painettiin reippaasti kuusi ruutua ja saatiin siitä puhdas toppi.

Pahoittelen kuvan laatua...

N (Ilona)	E	S (minä)	W
	pass	pass	pass
2C	pass	2D	pass
3D	pass	4D	pass
4N	pass	5C	pass
6D	pass	pass	pass

Sinänsähän tuo menisi pietiin kun itä voittaisi ristilähdön ja antaisi partnerilleen patakupin, mutta sitä on tuosta sarjasta vähän vaikea nähdä. Sen jälkeen kun ristikuningas sai pitää tikin, niin mikään ei enään voinut kaataa peliä. Muissa pöydissä on varmaan lännen korteilla tarjottu jotain jolloin meidän korteilla ollaankin patapelissä, ja pataslammissahan ei nyt ole mitään saumoja kun pata istuu niin vinossa.

Pelin jälkeen Ilona iloisesti totesi, että mun kanssa on tosi kiva pelata eikä tarvii yhtään jännittää. Minä siihen sitten totesin, että nyt tulee se tuomion paikka kun käydään läpi mun privaatin ympyröinnit. Sitten keskusteltiin noin viiden jaon tarjouspaikoista, että mitä joku tarjous olisi siinä kohtaa tarkoittanut. Ja oltiin kaikista vielä samaa mieltä. Eli eipä sekään ollut kovin paha paikka.

Nyt on muuten kahtena päivänä tullut käveltyä parikymmentä tuhatta askelta päivässä. Normaalisti päiväsaldo on kahden ja seitsemän tuhannen välillä. Jotenkin näillä ulkomaan bridgereissuilla tulee aina käveltyä hirveesti, mikä on kyllä tosi kivaa.

Qu'est-ce?

Eilen illalla ei netti oikein toiminut, niin en saanut tekstiä silloin julkaistua. Tässä olis nyt tunnelmia eilisestä päivästä.

-----

Camion pick-up mur d'escalade!

Nyt ollaan sitten Ilonan, Oskarin ja Hermannin kanssa päästy tänne Lyoniin asti. Lähtö oli todella aikaisin aamulla, kun lentokone lähti puoli kahdeksan maissa. Lennettiin Helsingistä Pariisiin missä oli vaihto, jänskästi junaan eikä toiseen koneeseen. Vitsailin sitten jatkuvasti, että mennään lentävällä junalla, kun lentolipusta kuitenkin tavallaan kyse. Paluumatkalla mennään taas Pariisin kautta, mutta silloin molemmat välimatkat ihan lentäen.

Charles de Gaulle on kyllä semmonen lentokenttä jota inhoan. Ekan kerran kun lensin sen kautta matkalla kotiin Amerikasta jouduin kolmesta turvatarkastuksesta menemään läpi. Väsynyt olin ja kun kolmannella kerralla pistivät ottamaan matkalaukusta kameralaukun ulos meinasin jo itkeä. Tällä kertaa ei yhtäkään turvatarkastusta tarvinnut siellä kestää, mutta kyllä sai olla vähän eksyksissä ennen kuin löytyi miltä tiskiltä me saadaan meidän junaliput. Kivikautisella tekniikalla sekin tapahtui, kun tyttö tiskin takana ensin ilmoitti ettei me sillä junalla mennä. Hetken päästä löysi pöydältä oikean kuoren jossa liput, ja toiselta paperilta yliviivasi meidän nimet nimilistasta ja ojensi liput meille.

Juna saapui kahdelta Lyoniin ja huoneen check in oli vasta kolmen jälkeen, joten oltiin reippaita ja käveltiin 45 minuutin matka vaikka olikin vähän kuuma. Hotellihuoneeseen päästyämme minä ja Ilona hyvin pian lähdettiinkin hakemaan vähän vettä ja jotain suolaista kaupasta. Lähistöllä ei mitään isompaa supermarkettia ole, mutta muutama pienempi kauppa kyllä löytyy. Saatiin väsättyä itsellemme myös vähän syötäväksi pastaa ja tomaattikastiketta tonnikalan kera. Tai Ilonahan sitä lähinnä väsäsi todeten "Tää on niin opiskelijaruokaa kun vaan voi olla".

Illalla suuntasimme sitten ilmoittautumaan kisaan ja saatiin meidän kulkupassit. Sen jälkeen oli myös avajaistilaisuus. Avajaistilaisuus alkoi Ranskan hymnillä jonka mukana ranskalaiset junnut lauloivat todella reippaasti vaikkakin hieman epävireisesti. Muutama kuivahko virallinen puhe, todella nätti Kiinalaisten lauluesitys (ranskaksi!) ja pari valaa myöhemmin WBF:n presidentti julisti viidennet junnujen avoimet maailmanmestaruuskisat avatuiksi. Avajaisseremonia jäi vähän lyhkäseksi kun tässä kohtaa tuli joku toteamaan et tää on nyt tässä kun auditoriossa on kaksi kertaa enemmän porukkaa kun saisi olla ja nyt kaikkien tarttis rauhallisesti poistua. Sali oli tosiaan todella pieni, raamateatteriksi varmaan ihan sopiva mutta ei tämmöseen avajaistilaisuuteen.

Avajaistilaisuudessa ollaan

Nää kisat alkavat siis parikisoilla, jotka alkaa huomenna ja jatkuu perjantaihin. Minä ja Ilona pelataan tyttöjen sarjassa 41 muun parin kanssa. Oskari ja Hermanni taas kilpailevat alle 21-vuotiaiden sarjassa 36 muuta paria vastaan. Alle 26-vuotiaiden sarjassa on 35 paria ja alle 16-vuotiaiden sarjassa selkeästi eniten, kokonaiset 78 paria joista kaksi kolmasosaa ovat Kiinasta.

Ilona on vaan kameran takana piilossa (:

Ilonaa on nää kisat jännittäny hirveästi, tietenkin kun on ensmäiset tämän tason kisat kyseessä. Selvisi tässä ettei Ilona ole ennen kokenut millaista on skriinilläkään pelata. Muutama vuos sitten minuakin jännitti samalla tavalla kaikki mahdolliset kisat, mut nyt ei kyllä enään yhtään muista millaista se oli. Sen jälkeen kun saatiin Vesan kanssa hopeeta viime kesänä junnujen mixed EM-parikisasta ja sitä mitalia "joutui" menemään hakemaan podiumilta kaikkien tuijottaessa ja kuumien kohdevalojen loistaessa en jännitä varmaan enään mitään. Ainakaan yhtä paljon kuin silloin. Vaikka saatan olla väärässäkin (:

-----

Tulokset ilmestyvät tänne.
Samaanaikaan täällä on menossa myös Bermuda Bowl, Venice Cup ja d'Orsi Trophy joiten tuloksia löytyy täältä.
Tunnelmia vuoden 2015 avoimista junnu MM-kisoista voi lueskella täältä.
Vuoden 2015 junnujen EM-kisoista juttua löytyy täältä.
Tämän vuoden EM-kisoista voi lueskella täällä.

Suklaata. Kortteja. Kultaa.

Äh, onnistuin sit jotenkin poistaan tän tekstin... Tässä se on uudestaan julkaistuna...

-----

Bridgen SM-Swiss Imp's oli mukana SM-viikolla ja pelasin siinä Kipparin kanssa. Itse kisa oli la-su, mutta perjantaina lämmiteltiin jo vähän tervetulokisassa ja sitten vietettiin aikaa Taproom Unitedissa. Taproomissa toiminnanjohtajamme Hulda kyseli vähän kaikilta mitä tavoitteita on kisasta. Itse täyttelin meidän systeemilappuamme loppuun ja pohdiskelin itsekseni mitähän tavoitteita minulla olisi. Ensimmäinen ajatus oli että mitali olisi todella kiva, mutta sen ajatuksen torjuin todella nopeasti. Ajattelin, että ens vuonna se olisi sitten hyvä tavoite kun on vielä vähän enemmän kokemusta ja systeemi olisi vähän tutumpi. Pelataan Kipparin kanssa Einari-ristiä ja vahvan ristin ajatusmaailma on mulle paikoittain vielä vähän vieras. Asetin sitten tietoiseksi tavoitteeksi top 10, vaikka jälkeenpäin ajatellen huomasin, että alitajunnassa vallan oli vienyt tavoite mitalista.

En yleensä juttele jaoista kesken kisan, ellei ole joku ihan selkeä väärinymmärrys tai eri ajattelutapa partnerin kanssa joka täytyy saada sovittua, jotta jos seuraavassa jaossa tulee sama tilanne molemmat on kartalla. Privaatissa ympyröin vaan jaon numeron jos on joku kysymys jonka haluu kysyy kisan jälkeen tai jos haluaa tutkia jakotaulusta voisko saada pelin pelattua kotiin toisella pelilinjalla tms. Sitten sen jaon voi vaan toistaiseksi unohtaa ja ottaa seuraavat kortit ja keskittyä niihin. Pyrin merkkaamaan myös hyviä suorituksia ylös, ettei virheet korostuisi liikaa. Jaossa 11 pääsin heti merkkaamaan partnerin hyvän suorituksen, kun tuli semmonen olo, että Kipparin kanssa on ihanaa pelata.

Kipparilla oli ♤Q43 ♡J32 ♢J864 ♧T75. Avasin ensimmäisestä kädestä 1D joka meillä on 11-16 ja vähintään 2 korttia, ja sitä se on vain 3-3-2-5 jaolla.

Tarjoussarja:

N (Kippari)	E	S (minä)	W
		1D	pass
pass	X	pass	2NT
pass	3NT	pass	pass
pass

Kippari sitten oli sitä mieltä, että ruutulähdöllä ei pietiä tule kun hänellä itsellä on jätkä neljäs ja pelinviejä luvannut pidon. Ja jos minulla ei ruutuväriä ole, niin ainut mahdollinen väri on risti. Ja niin hän sitten lähti ristiä, eli juuri sitä mitä minä toivoin korteillani ♤T96 ♡T84 ♢A9 ♧AK982. Olin jo odottanut ruutulähtöä, joka monelta partneriltani olisi miettimättä tullut, ja kironnut hölmöä systeemiä jossa joutuu avaamaan ruudulla tolla jakaumalla, mutta onneksi minulla oli ihana ajatteleva partneri.

Ekana päivänä jaot olivat pääosin vähän mitäänsanomattoman tuntusia. Ei ollut hirveesti mitään erityisen hienoa eikä mitään erityisen huonoa. Pyörittiin siinä listan keskipaikkeilla kun tuli plussaa ja miinusta suunnilleen samaan tahtiin. Päivän kahdella viimeisellä kierroksella päätettiin ottaa vähän nousua. Tokavikasta +31 impiä, mikä jännästi ei riittänyt kierroksen voittoon, kun kierrosvoittajat nappasivat itselleen +40. Viimeisestä kierroksesta tuli +22 ja kierrosvoitto, kun siinä oli semmoisia jakoja joista ei ihan yhtä helposti imppejä irronnut. Yksi hyvä jako sieltä myös löytyi.

Iloiset kierrosvoittajat, Ilona ja maukas palkinto

Mulla oli ♤AK954 ♡7532 ♢AK ♧84. Kaikki vaarassa ja VPV avasi ensimmäisestä kädestä 1H ja partneri teki 1S. Ensimmäinen ajatukseni oli tuupata suoraan täyteen peliin, mutta sitten hillitsin itseni kun totesin, ettei paljoa vaadita slammiin. Mulla on kuitenkin kaikki arvot kontrolleissa ja neljä hakkua vastustajan maata, jossa sitten partnerilla voi helposti olla lyhyys. Niinpä päätin edetä vähän rauhallisemmin ja tehdä ensin 2H ja katsoa mitä partneri siihen tuumaa. Kipparilta tuli 4S. Sillä on pakko olla siellä jotain hyvää, kun ei se hullu ole vaikka tarjoaakin täyteen peliin yhtä herkästi kuin minä, joten vieläkin todennäkösemmin meillä on slammi. Olin jo tosi iloinen etten tehnyt suoraan 4S vaan maltoin tarjota rauhassa. Tein sitten 5D jolloin Kippari näki, että mulla on "pakko" olla AK padassa ja ruutuässä, ja pystyi tekemään 6S. Vastustajat nappasivat herttatikkinsä ja Kippari pääsi levittämään loput. Tässä vielä selkeyden vuoksi jako ja tarjoussarja:

N	E (Kippari)	S	W (minä)
1H	1S	pass	2H
pass	4S	pass	5D
pass	6S	pass	pass
pass

Monet olivat Kipparin korteilla tehneet 2H Michaels cuen, ja sen jälkeen minun korteillani tulee helposti vain 4S ja siihen jää. Kippari oli sitä mieltä että hänen korttinsa ovat siihen ihan liian hyvät, ja niinpä hän teki vain 1S jolloin jäi tuo mahdollisuus löytää slammi. Itsekin olisin siihen Michaelsiin tehnyt vain 4S enkä enään kiemurrellut sen enempää.

Sunnuntaiaamu ei näyttänyt enään yhtä iloiselta kuin lauantai-ilta. Ekasta kierroksesta jäätiin kylläkin 16 impiä plussalle, mutta koska en pelaa tulosta vaan bridgeä niin se ei hirveästi lohduttanut.

N	E (Kippari)	S	W (minä)
pass	1N	pass	2D
pass	3C	pass	4C
pass	4H	pass	4N
pass	5S	pass	6N
pass	pass	pass

1N kertoi 15-17 sangikäden ja 2D oli two-way stayman eli täyspelivaatimus ja kysely. 3C kielsi neljän kortin ylävärit ja kertoi viiden kortin ristin. 4C sopi ristin sitten valtiksi. 4H oli cue ja kielsi ruutucuen. Järkeilin itselleni, että Kipparilla löytyy kyllä myös patacue (teoriassa voi olla 15 pistettä ilman patakontrollia, mutta sillä varmaan olisi tullut vain 5C) ja kysyin ässät neljällä sangilla. Kippari lupasi kaksi ässää ja valttirouvan, mikä minua tavallaan kummastutti kun minulla oli ristirouva. Mutta valttirouvan voi myös valehdella jos on ekstrapituutta valtissa, joten Kipparilla oli varmaan sitten kuuden kortin risti. Laskeskelin huolella, että tikkien pitäisi tällöin riittää hyvin sangissa, ja tarjosin 6NT kun yksi ässä kuitenkin puuttui. Jaossa oli selvästi väärinkäsitys, joten siitä keskusteltiin heti jaon jälkeen. Partnerini totesi, että oisin voinut viidellä sangilla näyttää hyvät kortit. Minä totesin, että Kippari olisi voinut vastata ässät oikein. Jos oisin kuullut ässät oikein, niin olisin kuudella ruutulla hakenut seiskaa ja sinnehän oltais päästykin. Selvisi, että Kippari ei ottanut neljää sangia ässäkyselynä ja yritti viidellä padalla näyttää vielä siinä kontrollia. Minä olin sitä mieltä, ettei se voinut olla pelattavaksikaan kun itse olin jo ohittanut kolme sangia ja Kippari oli lopulta sitten samaa mieltä. Se jako oli sitten käsitelty.

Periaatteessa näitä sattuu, että ajattelee partnerin kanssa tilanteet eri tavalla ja sen kanssa pitää vain kyetä elämään eikä siitä saisi tietenkään suuttua. Enkä minä näistä ikinä suutu enkä pelipöydässä ala mitään sanomaan. Mutta olin Kipparille kiukkunen siitä, että me olimme treenanneet niin vähän ja perjantai-iltanakaan ei ehditty kunnolla täyttää systeemilappua enkä saanut lupaa soitella illan mittaan kysyäkseni mitään systeemistä, kuulemma lauantaiaamulla ehtii tarpeeksi käymään läpi. Lauantai oli tosin jo kisapäivä ja mielestäni se on väärä hetki kysellä ja ihmetellä systeemiä. Treenillä ja systeemin läpikäymisellä oltaisiin voitu joitakin väärinkäsityksiä välttää. Tuo äsköinen jako kyllä tuskin olisi yksi niistä ja siihen en vielä sen pahemmin reagoinutkaan, mutta kun se oli pohjana ja seuraava jako tuli eteen, niin meinasi hermot mennä, mikä minulta on hyvin epätavallista.

N	E (Kippari)	S	W (minä)
	1S	pass	2N
pass	3C	pass	3N
pass	4C	pass	4H
pass	4S	pass	pass
pass

1S on 12-16 4+kortin pata, 2N limit-korotus ja 3C kertoi minimit. Kippari oli halunnut sopia, että kaikissa sarjoissa, joissa yläväri on sovittu valtiksi ennen kolmea sangia, 3NT kertoisi lyhyyden jossain. Niinpä sitten tarjosin sen, kun minulla sattui olemaan lyhyt ruutu. Kippari ei alertoinut sitä, mikä alkoi jo sekin vähän ärsyttää, mutta ei Kippari aina alertointeja hallitse. 4C sitten kysyi lyhyyttä ja minua alkoi ärsyttää vielä enemmän kun jäin miettimään, että pitikö nyt vastata stepeillä vai mahdollisimman "luonnollisesti". Tarjousharjottelussa näitä paikkoja olisi varmasti tullut ja ihan vaan systeemistä juttelemallakin ois varmasti tilanne tullut esiin. Muistelin kuitenkin, että tämä olisi niitä harvoja paikkoja mihin oli steppivastaukset ja kerroin ruutulyhyyden tokalla stepillä. 4S siihen sitten oli pelattavaksi. Tarjoussarjan päätteeksi Kippari alkoi selittelemään vastustajalle, että 3 sangia taisi kysyä lyhyyttä tai jotain me nyt siihen oltiin sovittu, ei hän ihan tarkkaan muista (ja 4C meinas kertovansa ristilyhyyden). Siinä kohtaa minulla meinasi jo kiehua yli, kun sopimus oli vielä Kipparilta lähtöisin eikä hän sitten oikein muista. Tulokseen se ei vaikuttanut, kun neljään pataan joka tapauksessa oltaisiin päädytty ja 11 tikkiä siinä on, mutta eihän tässä tulosta pelata vaan bridgeä.

Päivä ei siis lähtenyt erityisen hyvin liikkeelle ja pelasin toisen kierroksen melko huonotuulisena jo, vaikka silti keskityin hyvin joka jakoon. Ja sitten tuli vielä yksi "väärinkäsitys" siihen. Minulla oli ♤AKJ97 ♡AKJT ♢JT9 ♧2. Kaikki vaarattomassa, avasin ensimmäisestä kädestä vahvan 1C. Partnerilta tuli 1D, joka kertoo positiivisen käden ja 0-2 kontrollia (A on 2 ja K on 1). Siihen kerroin patavärini tarjoamalla 1S ja partnerilta tuli 4D. Splintteri se on, mutta lupaako renonssin vai voiko olla singeli? Ajattelin, että 3D voisi olla singeli ja 4D renonssi, mutta en ollut ihan varma. Jälkeenpäin selvisikin että 3D olisi kertonut pari kuvaa seitsemäntenä ruudussa, mutta 4D siitä huolimatta kertoi renonssin. Tein siihen varovasti 4H kontrollina ja ajattelin jatkaa päätteäni sitten partnerin seuraavan tarjouksen perusteella. Partnerilta tuli 5C. Ajattelin sen lupaavan ässän, kun ei kai partneri muuten niin vahvasti tarjoaisi. Tein kuitenkin vielä varovaisen 5H ja partnerin 6D vahvisti mun ajatuksen siitä, että sillä olisi hyvät kortit, ja painoin reippaasti 7S. Lähdöksi sain ristiässän. Partneri levitti korttinsa, kiitin niistä, tein rauhassa pelinvientisuunnitelman ja yksi pieti tuli. En sanonut partnerille sanaakaan jaosta, kun ei siitä kesken kisan kuulu sanoa, vaan otettiin seuraavat kortit ja jatkettiin pelaamista.

Päivän toinen kierros loppui ja koitti vapaa hetki jolloin pääsi taas kelailemaan noita ikäviä jakoja ja minulla alkoi olemaan pinna melkoisen kireällä. Lounas oli suureksi onneksemme siirretty siihen väliin ja hieman lyhennetty, ja samalla aikataulua muutenkin vähän tiukennettu. Alunperin meidän piti jättää viimeinen kierros pelaamatta, kun mulla lähti iltayhdeksältä lentokone Helsinki-Vantaalta ja sinne piti keretä. Aikataulumuutosten jälkeen ehdittiin kuitenkin kaikki hyvin pelata. Iso kiitos tästä järjestäjille!

Meidän oli tarkotus syödä Kipparin (ja kenties Sannan ja Milkon) kanssa yhdessä jossain jotain. Olin edellisenä päivänä mököttänyt Kipparille siitäkin, etten päässyt heidän mukana lounaalle eikä sitten silloinkaan voitu keskustella systeemistä eikä mistään. Pöydästä noustessa ilmoitin kuitenkin Kipparille että lähtisin kauppaan. "Kauppaan?" kuului yllättynyt vastaus johon vahvistin "Kauppaan". Suuntasin ulos ja sinne päästyäni totesin, että siellähän sataa. Jäin hieman hämmentyneenä ihmettelemään, että mitäs sitten. Alkoi harmittamaan, etten ollut ottanut maajoukkuetakkia mukaan, kun se kestää hyvin vettä. Kippari kerkes myös ulos ja käveli Sannan ja Milkon tyköön keskustelemaan heidän suunnitelmista (taisivat jäädä pelipaikalle juomaan kahvia tms.). Sitten hän kysyi minulta, että meinaanko ihan oikeasti lähteä kauppaan. Totesin, että mökötän just sen verran, että ihan oikeesti kävelen kauppaan ja lähdin menemään. Maajoukkuehuppari (tai siis college kun ei siinä huppua ole) sai sitten kastua, sen voisi takasin tullessa sitten ottaa pois päältä ja muut vaatteet kuivuisivat tarpeeksi nopeasti. Märät hiuksetkaan ei nyt maailmaa kaada. Siellä ei sitten varsinaisesti enään satanutkaan, katoksen reunalta tippuvat pisarat ja harmaat pilvet saivat sen vain näyttämään siltä. Ihan vähän taisi aluksi tihkua tulla, mutta se ei kastellut oikeastaan mitään ja lakkasi melkeinpä heti.

Kävely kauppaan ja takaisin oli tosi hyvä tapa purkaa vähän pahaa oloa. Matkalla sinne suunnilleen nousi savua korvista. Kaupassa ostettu banaani oli rivakasti syöty melkeinpä ennen kuin pääsin edes pihalle asti, kun siinä kohtaa vielä kiukkua riitti. Koko matkan pistin myös kiukkusia viestejä hollantilaiselle ystävälleni, joka jaksoi hyvin kuunnella ja olla myötätuntoinen. Päästyäni takaisin pelipaikalle sain jo hymynkin aikaiseksi, vaikka ei se siinä kohtaa varmaan täysin aito ollut. Pelikin alkoi sujua paremmin ja tuli toinen kierrosvoitto.

Palkintona tällä kertaa liiton korttipakkoja (Kippari tykkää!)

Ennen viimeistä kierrosta oltiin kolmansia. Siinä kohtaa tuntu tosi ihanalta, että aikataulu järjestyi niin, että päästiin kuitenkin pelaamaan viimeinenkin kierros. Olisi ollut aika ikävä lähteä ja jättää tulos muiden ratkottavaksi. Viimeisestä kierroksesta jäi mieleen lähinnä kolme jakoa, kun lähdettiin melkolailla suoraan pelipöydästä Kipparin autoon ja se lähti viemään minua kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Yhdessä jaossa jäi slammi tarjoamatta. (Jälkeenpäin selvisi, että siitäkin sai +4 impiä kun monet olivat valinneet sen pelinvientilinjan jolla slammi menee pietiin.) Seuraavassa jaossa tarjottiin slammi, mutta siinä kaikki istui sitten niin vinossa, ettei se mennyt kotiin. Eli tuntu menneen huonosti. Vastustajilla sattui sitten olemaan useampi väärä arvaus, mutta niihin yleensä kiinnittää vähemmän huomiota kuin omiin vääriin arvauksiin.

Viimeinen jako joka pelattiin oli mielenstäni hieno.

Itä oli pelinviejänä kolmessa sangissa, johon minä lähdin herttakakkosella 10-12 säännöllä. Siihen pöydästä tuli 9 ja Kipparilta Q ja pelinviejän ässä vei tikin. Pelinviejä lähti kasvattamaan ruutujaan ja sen jälkeen kuin olin ottanut ruutuässällä tikin käänsin herttakympin. Sitten voikin ihmetellä lähdinkö alunperin väristä T8xxx vai KTxxx. Pelinviejä pelasi nyt jätkän, joka tällä kertaa oli väärä arvaus. Otin sen kohteliaisuutena, koska se tarkoitti myös sitä, että pelinviejä tiesi sen, että olisin osannut kääntää myös kuninkaan alta kympin (niinkuin tietenkin olisinkin). Molemmat vastustajat ovat jälkeenpäin harmitelleet, että heidän hopea meni tuohon arvaukseen, mikä sinänsä on sääli kun tuo oli mielestäni hyvin pelattu. Koko jako alla:

Siinä autossa istuskellessa ja jaoista jutellessa koitin vähän väliä tarkistella netistä, että joko ne tulokset olisivat tulleet. Kolmas sija oli jaettu, joten vertailuun meni aikaa ja tietenkin niillä tuloksilla kesti, mutta enhän minä sitä tiennyt. Varottelin siinä sivumennen Kipparia, että jos hänellä jatkuu sama asenne treenien kanssa niin en enään suostuisi pelaamaan, kun tarkotus olisi kuitenkin ihan tosissaan pelata eikä vain pelailla huvikseen. Sitten tuli Juusolta onnitteluviesti. Oltiin voitettu.

Viestejä alkoi tulla vähän useampia. Vesalta tuli yllättävän nopeasti, kun se kuitenkin oli Slovakiassa junnujen kanssa. Toinen yllättävä oli pietarilaiselta kaverilta, joka sekin oli seurannut kisaa tarkkaan. Kipparikin alkoi samantien saamaan puheluita ja tekstareita, joiltakin jopa molempia. Hollantilainen kaveri, joka oli saanut kuulla kaikki valitukseni, ei ollut uskoa kun kerroin sille tuloksen. Jokaikinen saatu onnittelu tuntui todella ihanalta ja sai hymyilemään aina vain enemmän mikäli mahdollista, joten iso kiitos kaikille onnittelijoille<3

Aika nopeasti alkoi naurattamaan se, että voittajat olivat karanneet paikalta eikä saatu otettua mitalikuvaa ennen kuin vasta Hangossa. Näin jälkeenpäin vähän harmittaa etten autossa tajunnut ottaa iloista voittoselfietä. Lentokentälle kerittiin hyvin, eikä isältänikään mennyt hermot minua siellä odotellessa, vaikka se ei aluksi meinanut antaa minun pelata Swississä kun lentokentällä pitäisi olla aina hyvissä ajoin.

Kisa oli todella tiukka ja varmasti mitalistit olivat hyvinkin pienistä seikoista kiinni (kuten esimerkiksi tuo viimeisen jaon arvaus). Pronssimitalihan ratkesi tosiaan vertailulla, kun samoissa pisteissä olivat myös virolaiset Marko Tenn ja Vilmar Vahe.

Kärkikolmikko tällä kertaa:

1. 109,0   Olavi Kivipensas - Maria Mylläri

2. 106,0   Kauko Koistinen - Clas Nyberg

3.   90,0   Lasse Bergroth - Mikko Nieminen

Onnittelut vielä kerran muillekin mitalisteille! Linkki tuloksiin.

Parinkin viikon jälkeen vielä hymyä pukkaa

Sanna oli todella ihana. Tiistaina Hangossa näin kun Sanna tuli pelipaikalle kukkakimpun kanssa ja olin heti tosi utelias kuka ihanuus oli hänelle kukkia antanut. Sitten kun meille jaetiin mitalit selvisikin, että Sanna oli se ihanuus joka toi minulle kukkia. Iso kiitos Sannalle ihanasta eleestä<3