keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

Jalkapalloa vai bridgeä?

Eilen tuli harvinaisen selväksi, että jaan kämpän jalkapallofanien kanssa. Tai tietovisafanien. Tai kenties molempien. Lasse Utter siis tutkaili urheilulehteä ja arvuutteli muilta eri vuosien jalkapallon maailmanmestareita ja maalikuninkaita. Minä vaan istuskelin hymyillen kauniisti, ja teeskentelin kuuluvani joukkoon, kun korvissa on jalkapallokorvikset. Kuvassa näkyy myös tänään pikasesti laitetut kynnet - edellinen lakkaus vähän kulu skriinin luukkua availlessa.


Oltiin siis Katin kanssa kämpässä kahestaan parikisan ajan, sitten kavereiksi saatiin Lassen lisäksi myös Jarmo Laakso ja Klaus Harjunen. Kämppä on kyllä tosi kätsy, tulee vähän halvemmaks kuin hotelli ja erityisesti säästää siinä et Kati laittaa meille kahdelle ruokaa eikä käydä kalleissa ravintoloissa. Ja hyvää ruokaahan se laittaa, vaikka Jarmo valittaakin sipulin hajua silloin kun sattuu olemaan huonoon aikaan paikalla.


Tää kuva otettiin heti ekan ottelun jälkeen - muut tytöt pelas Islantia vastaan ja voitokkaastihan kisa alkoi. Maanantaina he saivat myös Tanskasta voiton raamassa. Naisilla oli neljän matsin päivä ja molemmilla pareilla se oli kolmas matsi. Väsyhän siinä jo oli, niin eipä sillä hetkellä jaksettu riemukkaasti pomppia, vaikka voitto kyllä oli positiivinen yllätys. Vakavia ilmeitä oli laskentaan keskittyessä.


Eilen minä ja Kati päästiin myös avaamaan voittosaldo - voitettiin molemmat matsit mitä pelattiin (Turkkia ja Hollantia vastaan). Elina ja Mirja olivat aamumatsin jälkeen kovin yllättyneitä, kun olivat lopettaneet ennen meitä. Selitin sit et mun turkkilainen skriinikaveri oli tosi ADHD eikä ollut hetkeäkään paikoillaan joten mun tietenkin piti tehä kaikki liioitellun hitaasti ja hyvin rauhallisin elkein.

Mulla on hyvä hollantilainen kaveri, jonka oon Hankoonkin sitten kesällä houkutellut, niin hänelle piti pistää pahoitteluviesti siitä et voitettiin hänen maansa joukkue. Samoin kuin kaks vuotta sitten, mun skriinikaverina oli Hollannin tyttöjen joukkueen valmentaja. Se on muuten hassua miten paljon tuttuja mulla näissäkin kisoissa on. Useammassa joukkueessa pelaa ex-tyttöjunnuja. Sekin on oikeastaan outoa et tunnen niitä tyttöjunnuja kun ei oo niin paljoa tullut tyttöjen sarjassa pelattua. Mut esimerkiks ranskalaisten tyttöjoukkueen kanssa tuli aikoinaan vietettyä aikaa kun yksi heistä fanitti Suomea formula- ja Räikkös-fanina, ja toinen oli sitten kaverin kaveri Amerikkalaisen ystävän kautta. Hassua miten tää sosialisoituminen tapahtuu. Kivaa oli Jennifer joka tapauksessa nähdä, vaikka heidän joukkueelle tulikin hävittyä.


Lasse huolestuneena kysy et enhän kirjottele täällä mitään heidän hölmöyksiä. Viattomasti totesin et en tietenkään. Ohjeeks sain sit kirjottaa tunnelitehtävästä jota Lasse arvuutteli pari iltaa sitten ja jonka hienosti ratkasin. Meillä on siis tunneli, jonka toiseen päähän neljän ukon pitää päästä. Kaks ukkoa mahtuu kerrallaan ja ilman lamppua ei uskalla kulkea - lamppuja on vaan yks kappale, joten joku joutuu kävelemään vähän edes takasin. On nopeampia ja hitaampia ukkoja: yks pääsee minuutissa, toinen kahdessa, kolmas neljässä ja neljäs viidessä. Parina mennessä otetaan tietenkin hitaamman vauhti. Mikä on nopein aika jolla ukot voi saada toiseen päähän tunnelia? (13 on väärä vastaus, vaikka bridgessä siihen asti usein lasketaankin)

Hulda kirjottelee nii hyvin kuulumisia liiton sivuille ja facebookiin, ettei mulla tässä hirveesti oo muuta kerrottavaa. Tänään oletettavasti päästään avointakin joukkuetta jututtamaan kun mennään koko suomipoppoo syömään - pelipaikalla niitä näkee vaan vilaukselta silloin tällöin. Me naiset ja sennut ollaan vähän enemmän kimpassa ja Huldakin käy meitä silloin tällöin tsemppaamassa. Ennen illallista käydään Katin kans myös vähän shoppailemassa kun tytöt taistelee vikaa matsia. Voi että toi mun partneri on tulevasta innoissaan. Fiilikset on täällä hyvät ja taistelu jatkuu. Lopuksi laitetaan vielä kuva kärsineestä lakkauksesta vasemmassa kädessä (oikean käden kynnet tosiaan näytti vielä hyviltä), ja toivotaan et kaikkien vastustajien tulokset näyttävät sitten samalta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kummallisuuksia Oostendessa

Kahvin “ystävänä” (en siis juo kahvia) pääsin aamusta todistamaan ihan järkyttävää näkymää. Kati on oikeastikin kahvin hyvä ystävä, mut sen...