lauantai 9. kesäkuuta 2018

Seremointia Oostendessa

Aluksi heti totean etten oo mikään ammattilaiskuvaaja tai ammattilaisbloggaaja - en tiedä yllänkö edes harrastelijatasolle kun tää kirjottelu on näin säännöllisen epäsäännöllistä. Tämä siis sen takia, että kuvat on otettu kännykkäkameralla ja pitkältä etäisyydeltä ja ovat sitten vastaavaa laatua.

Tänään siis oli EM-joukkiksen avajaisseremonia, ja samalla naisten ja sennujen parikisojen palkintojenjako. Avoin joukkuehan aloitti pelaamisensa jo muutama päivä sitten, mut silti ne varsinaiset avajaiset olivan nyt sitten päivä ennen kuin naisten ja sennujenkin joukkikset alkaa.

Mulla ja Katilla menestys parikisassa ei ollu kauhian hyvä, köh köh... Agnetalla ja Marialla sen sijaan meni loistavasti, he pääsivät kolmanneksitoista. Hulda ja Pia puolustivat viime kerran viidettä sijaansa, ja vaikka välillä peli tuntui takkuavan pahastikin lopulta he selvisivät kunnialla kahdeksansiksi. Juuri-Ojat pelasivat sennuissa ja päädyivät B-finaaliin mun ja Katin kavereiks.


Avajaisseremonia alkoi pianon ja viulun soitolla. Oli tosi upee - tuli klassisempaa ja vähän vähemmän klassista. Myöhemmin tuli mm. Michael Jackson medley. Hassuinta et kun hän kerto et nyt semmonen tulee, ajattelin heti Smooth Criminalia, ja sillähän se alko.

Tällä kertaa puhujana ei toiminutkaan se tavanomainen nainen (jonka nimeä en muista), vaan mies (jonka nimi meni ihan ohi korvien) jolla oli todella mukava ääni ja puhetyyli - oli tosi hyvä tyyppi siihen hommaan.

Senioreiden tulokset löytyy täältä.

 Naisten tulokset löytyy täältä.

Laiskuutta taas - kännykällä on hankala kopioida vieraita nimiä tänne, joten saatte ihan itte käydä kattomassa nuo mitalistit (:

Tänään valittiin uusi EBL:n presidentti (Jan Kamras), jonka hommat alkaa sitten näiden kisojen jälkeen. Yves Aubry pääsi siis viimeistä (ellei tule myöhemmin taas valituksi) kertaa avaamaan kisat kauniilla ranskalaisella korostuksellaan.


Avajaisten jälkeen päästiin nauttimaan myös vähän drinkkejä ja jotain pikkusta purtavaakin. Porukka siinä hetken aikaa rupatteli, ja joutu vähän huutelemaankin kun hälinä oli kova.

Katille ja Jarmolle tämä on tuttu paikka - vuonna 2011 he olivat täällä kans kisaamassa (tai siis Kati oli seniorien kapteenina). Joukkueessa Jarmon lisäksi pelasivat Markku Kanerva, Jaakko Grundström, Olli Manni, Mauri Sirkiä ja Timo Mäkelä. Heillä oli silloin tapana käydä läheisessä baarissa nauttimassa irish coffeeta. Mekin sitten lähdettiin sinne vanhojen aikojen muistoksi...


Minä onneksi selvisin minttuteellä - en meinaan juo kahvia enkä pahemmin mitään väkevää (en oo ees varma mitä irish coffeessa on kahvin lisäks kun ei kahvi kiinnosta...). Sain eteeni ihan mielettömän söötin teekannun:


Terassilla on mukava istuskella, vaikka sää onkin vähän viileä ja pilvinen ollut - onneks terassilla on lasia tuulensuojana. Jokin aika sitten puheenjohtajamme Pasi sattui kävelemään ohi (hän oli täällä kokoustelemassa), niimpä kutsuttiin hänetkin seuraamme. Nyt hän onkin ahkerasti viihdyttänyt meitä tässä, ja taidan nyt taas keskittyä kuuntelemaan näitten (hullua) höpinää (;

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Laskua ja nousua

Vaikea syksy on takana ja vaikuttaisi että kevät ei ole paljoa helpompi, vähän kuitenkin. Vaikea siis lähinnä henkisesti. Liian synkkää ei k...